Valmennuksesta myötätuntoon

 Olemme puhuneet kurssilla paljon valmennuksesta eli coachingista, mikä uskoakseni monelle meistä tarkoitti ennen tätä kurssia lähinnä jääkiekkojoukkueen valmentajatiimiä tai kansanedustajien puhevalmentajia. Itselleni avautui ainakin täysin uusi maailma kuullessani valmentavaan johtamiseen liitettävästä coachauksesta.

Suomen Coaching-yhdistyksen mukaan coaching on prosessi, jossa on selkeä tavoite pohjalla. Coachingin perimmäinen tavoite on haastaa coachattavaa kohtaamaan omia tunteita ja ajatuksia kysymällä ja vastaanottamalla. Ohjauksen tavoitteena on vapauttaa luovuutta ja vapautta valmennettavassa. (S.a.)

Mieleeni heräsikin ajatus, miksi en ole koskaan johdatellut omia ajatuksiani niin, että olisin yrittänyt valmentaa itse itseäni? Vietän kuitenkin merkittäviä ajanjaksoja oman pääni sisällä ajatuksieni kanssa, miksi en koskaan johdattele itseäni rakentavaan valmennushetkeen, jossa miettisin päissäni omien tunteideni syitä tai kehitystarpeita ja niihin vaadittavia henkisiä työkaluja.

Onko coachingissa vilpittömästi tarpeen itseni ja mieleni lisäksi kolmas osapuoli, joka ulkopuolisen perspektiivistä kiskoo minusta ulos kaiken sen, jota en ole itse ilman johdattelua kykenevä selvittämään? Vai onko minun vain helpompi kohdata pohdinnan tarve, jos joku muu nostaa kissan ensin pöydälle?

Coachingin iso riskihän on siinä, että valmennettava kokee tilanteen ahdistavaksi tai pelkää kertoa kaikkea omasta totuudestaan, joka saattaa vaikuttaa session laatuun. Mutta coaching on lähtökohtaisesti tuntunut itsestäni matalan kynnyksen keskustelulta, joka jotenkin onnistuneesti johdattelee itsetutkiskelun ja omaehtoisen reflektoinnin äärelle. Valmentavalla siis voitaisiin saavuttaa pienimuotoista terapoinnin esiaskelia.

Myötätuntoinen valmennus -kirjassa myötätunto määritellään kahdenkeskeisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tasa-arvoista, empaattista ja kunnioittavaa läsnäoloa valmentajan ja valmennettavan välillä. Mielestäni tämä määritelmä pätee coachingiin jopa yritysmaailmassa. Tärkeintä on rakentaa luottamusta valmentajan ja valmennettavan välillä, mutta myös auttaa valmennettavaa saavuttamaan itseluottamuksessaan uusia tasoja, sillä hän itse on itsensä paras asiantuntija. (Myötätuntoinen valmennus 2021. 1.3)

 

 

Lähteet:

 

Hämäläinen, P. 2021. Myötätuntoinen valmennus. Minerva Kustannus. Helsinki. E-kirja. Luettu: 24.9.2022

Suomen Coaching-yhdistys s.a. Mitä coaching on? Luettavissa: https://www.coaching-yhdistys.fi/mita-coaching-on/ . Luettu: 24.9.2022.

Kommentit

  1. Moikku! Blogitekstisi oli erittäin helppolukuinen, mutta toisaalta taas sisällöllisesti rikas kokonaisuus. Mielestäni olit ottanut todella hyvin näkökantaa siihen, kuinka ihminen voi toimia omana coachina, eikä oman toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen tarvitse aina ulkopuolista henkilöä. Välillä on kuitenkin hankalaa itse hahmottaa isompaa kokonaisuutta ja osata kysyä itseltään kysymyksiä, joita toinen voisi ehkäpä esittää. Omien pohdintarajojen laajentaminen ja syvällisempi toiminnan reflektointi on yksinään erittäin haastavaa, mutta siinäkin voi toki kehittyä.

    VastaaPoista
  2. Coaching herätti myös minun alkutaipaleella samantyyppisiä ajatuksia, joista mainitsit myös tekstisi alussa. Blogi oli mielestäni kaikin puolin selkeä ja tuottamasi analyysi asian käsittelemiseksi loi mielenkiintoista lukemista keskeiseen aiheeseemme liittyen. Pohdit käytäntöä ja teoriaa kattavasti, joiden pohjalta onnistuit tuottamaan selkeää sekä ymmärrettävää reflektointia. Kiitos 💪

    VastaaPoista

Lähetä kommentti