Valmennuksesta myötätuntoon
Olemme puhuneet kurssilla paljon valmennuksesta eli coachingista, mikä uskoakseni monelle meistä tarkoitti ennen tätä kurssia lähinnä jääkiekkojoukkueen valmentajatiimiä tai kansanedustajien puhevalmentajia. Itselleni avautui ainakin täysin uusi maailma kuullessani valmentavaan johtamiseen liitettävästä coachauksesta.
Suomen Coaching-yhdistyksen mukaan coaching on prosessi,
jossa on selkeä tavoite pohjalla. Coachingin perimmäinen tavoite on haastaa coachattavaa
kohtaamaan omia tunteita ja ajatuksia kysymällä ja vastaanottamalla. Ohjauksen
tavoitteena on vapauttaa luovuutta ja vapautta valmennettavassa. (S.a.)
Mieleeni heräsikin ajatus, miksi en ole koskaan johdatellut
omia ajatuksiani niin, että olisin yrittänyt valmentaa itse itseäni? Vietän
kuitenkin merkittäviä ajanjaksoja oman pääni sisällä ajatuksieni kanssa, miksi
en koskaan johdattele itseäni rakentavaan valmennushetkeen, jossa miettisin
päissäni omien tunteideni syitä tai kehitystarpeita ja niihin vaadittavia henkisiä
työkaluja.
Onko coachingissa vilpittömästi tarpeen itseni ja mieleni
lisäksi kolmas osapuoli, joka ulkopuolisen perspektiivistä kiskoo minusta ulos
kaiken sen, jota en ole itse ilman johdattelua kykenevä selvittämään? Vai onko minun
vain helpompi kohdata pohdinnan tarve, jos joku muu nostaa kissan ensin pöydälle?
Coachingin iso riskihän on siinä, että valmennettava kokee
tilanteen ahdistavaksi tai pelkää kertoa kaikkea omasta totuudestaan, joka
saattaa vaikuttaa session laatuun. Mutta coaching on lähtökohtaisesti tuntunut
itsestäni matalan kynnyksen keskustelulta, joka jotenkin onnistuneesti johdattelee
itsetutkiskelun ja omaehtoisen reflektoinnin äärelle. Valmentavalla siis voitaisiin
saavuttaa pienimuotoista terapoinnin esiaskelia.
Myötätuntoinen valmennus -kirjassa myötätunto määritellään
kahdenkeskeisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tasa-arvoista, empaattista ja
kunnioittavaa läsnäoloa valmentajan ja valmennettavan välillä. Mielestäni tämä
määritelmä pätee coachingiin jopa yritysmaailmassa. Tärkeintä on rakentaa
luottamusta valmentajan ja valmennettavan välillä, mutta myös auttaa
valmennettavaa saavuttamaan itseluottamuksessaan uusia tasoja, sillä hän itse
on itsensä paras asiantuntija. (Myötätuntoinen valmennus 2021. 1.3)
Lähteet:
Hämäläinen, P.
2021. Myötätuntoinen valmennus. Minerva Kustannus. Helsinki. E-kirja. Luettu: 24.9.2022
Suomen Coaching-yhdistys
s.a. Mitä coaching on? Luettavissa: https://www.coaching-yhdistys.fi/mita-coaching-on/
. Luettu: 24.9.2022.
Moikku! Blogitekstisi oli erittäin helppolukuinen, mutta toisaalta taas sisällöllisesti rikas kokonaisuus. Mielestäni olit ottanut todella hyvin näkökantaa siihen, kuinka ihminen voi toimia omana coachina, eikä oman toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen tarvitse aina ulkopuolista henkilöä. Välillä on kuitenkin hankalaa itse hahmottaa isompaa kokonaisuutta ja osata kysyä itseltään kysymyksiä, joita toinen voisi ehkäpä esittää. Omien pohdintarajojen laajentaminen ja syvällisempi toiminnan reflektointi on yksinään erittäin haastavaa, mutta siinäkin voi toki kehittyä.
VastaaPoistaCoaching herätti myös minun alkutaipaleella samantyyppisiä ajatuksia, joista mainitsit myös tekstisi alussa. Blogi oli mielestäni kaikin puolin selkeä ja tuottamasi analyysi asian käsittelemiseksi loi mielenkiintoista lukemista keskeiseen aiheeseemme liittyen. Pohdit käytäntöä ja teoriaa kattavasti, joiden pohjalta onnistuit tuottamaan selkeää sekä ymmärrettävää reflektointia. Kiitos 💪
VastaaPoista